maanantai 6. maaliskuuta 2017

Laturin ja startin tutkailua

Latausgeneraattori

eli auton laturi muuttaa polttomoottorista ottamansa mekaanisen liike-energian sähköenergiaksi. Moniurahihna pyörittää roottoria, joka pyörii staattorin sisällä ja se tuottaa staattista sähköä.

Latausgeneraattori pyörii keskimäärin noin kolme kertaa polttomoottorin kierroslukua nopeammin. Saatava vaihtojännite muutetaan tasajännitteeksi diodisillan avulla. Latausgeneraattorin jännitteensäädin säätää generaattorin roottorissa sijaitseville kenttäkäämeille menevää magnetointivirtaa järjestelmässä vallitsevan jännitteen mukaan pyrkien pitämään latausjännitteen oikealla tasolla.


Latausgeneraattori ei tarvitse huoltoa, mutta ajan myötä siinä olevat hiiliharjat kuluvat, ja lataus ei onnistu. Tällöin harjat pitää uusia. On olemassa kuitenkin myös harjattomia generaattoreita, joissa ei ole kyseisiä hiiliä. 




Laturi ja sen hihnapyörä



Staattori

Roottori

Tuuletin


Runko ja laakeri


Käynnistysmoottori


Avainta käännettäessä virtalukon viimeiseen asentoon johdetaan solenoidille virta, joka luo solenoidin sisälle magneettikentän vetäen jousikuormitteisen tapin, joka on kiinni solenoidin ja roottorin välisessä vipuvarressa sisäänsä samalla liikuttaen vipuvartta joka asettaa roottorissa kiinni olevan rataspyörän itse moottorin vauhtipyörän kehälle.

Kun rattaat ovat kohdillaan, solenoidin sisälle vetäytyvä tappi aktivoi lopuksi kytkimen joka mahdollistaa virran läpikulun virtajohdolta käynnistysmoottorin hiilille. Virran kulkiessa roottorille se alkaa käämien ja magneettikenttien vaikutuksesta pyörimään, pyörittäen roottorin rataspyörän välityksellä moottorin vauhtipyörää käynnistäen auton.


Roottorin rataspyörä on varustettu yksipuoleisella laakerilla, jotta moottorin käynnistäessä moottori ei alkaisi itse pyörittämään käynnistysmoottoria vaikka starttia pyörittäisikin vähän liian kauan. Kun avain vapautetaan startti-asennosta solenoidille johdetun virran tulo lakkaa ja tappi putoaa jousen voimalla takaisin alas lopettaen käynnistysmoottorin hiilille johdetun virran, poistaen samalla myös itse rataspyörän vauhtipyörän kehältä.





Itse käynnistysmoottori


Hiilet ja staattori


Roottori


Solenoidi






keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Alustan kunnon tarkastus


Tarkastele pohjan kuntoa silmämääräisesti, ettei ole pahoja ruostevaurioita.

Tarkista, ettei iskarit vuoda ja ettei jouset ole katkenneet.

Tarkista kaikki nivelet, ettei niissä ole väljää. Ravistin nosturilla tai vänkäraudalla

Tarkista jarruosat, ettei niissä ole kulumaa tai rikki menneitä osia.


 Tarkasta pakoputken kunto. Silmämääräisesti

 Tee iskunvaimennin testi.

Levyjarrun huolto


Tässä on levyjarru. Ennen tätä vaihetta sinun täytyy ottaa pyörä irti.



Jarrusatula puretaan irroittamalla liukuputkissa olevat pultit. Kun satula on irti, se kannattaa kiinnittää vaikka nippusiteellä, jotta satula ei roikkuisi jarruletkun varassa.

Irroita seuraavaksi jarrukehto, joka on kahdella pultilla kiinni.




Vedä sen jälkeen jarrulevy pois pyörännavasta.

Hio jarrupaloista lasittunut pinta pois.
Vaihda palat tarvittaessa.

     

Puhdista kaikki osat ruosteesta ja liasta, eli pyörännapa, jarrulevy, satula ja kehto. Puhdistamiseen hyviä työkaluja ovat, hiomapaperi, teräsharja ja paineilmavinku.



Laita kuparitahnaa ohut kerros jarrukehtoon. Niihin kohtiin, mitkä ottaa jarrupaloihin. Irroita seuraavaksi liukutapit ja puhdista ne ja niiden suojakumit. Voitele liukutapit kuparitahnalla tai jarruvaseliinillä ja laita ne takaisin paikoilleen.Tämän jälkeen kokoa jarru samallailla, kuin puritkin.

tiistai 31. toukokuuta 2016

Jarrunesteen vaihto (Romess s20)

Jarrunestettä

Romess s20
Ota jarrunestesäiliöstä korkki ja sihti. Säiliöstä poistetaan mahdollisimman paljon vanhaa nestettä ja laitetaan uutta. Jarruneste on syövyttävää, joten varo sen joutumista silmiin tai maalipinnalle.







Vanha neste pumpataan ulos alipainetta tuottavalla koneella tai käsikäyttöisellä pumpulla. Uutta nestettä laitetaan max-rajaan asti.

















Jarrunestesäiliöön kiinnitetään oikeanlainen adapteri, jotta koneen saa kytkettyä jarrujärjestelmään. Ilmaa koneen letku ennen sen kiinnittämistä, jotta sieltä ei pääse ilmaa jarrujärjestelmään.













Kiinnitä Romess s20 adapteriin ja laita kone käyntiin. Kone alkaa työntää uutta jarrunestettä paineella jarrunestesäiliöön. Kone laitetaan napista käyntiin ja toisesta napista se alkaa työntämään jarrunestettä letkusta. Mittarista näkee kuinka kovalla paineella kone nestettä työntää ja nupista voi säätää painetta.






Aloita jarrunesteen vaihto. Nesteet vaihdetaan jarru kerrallaan aloittaen jarrunestesäiliöstä katsottuna kauimmaisesta jarrusta. Aseta jarrun ilmausruuviin letku, joka menee pulloon. Sitten avataan lenkkiavaimella vähän nippaa ja koneen tuottama paine alkaa työntämään vanhaa jarrunestettä pulloon. Kone työntää samalla uutta nestettä sisään. Kun kaikki vanhat nesteet ovat tulleet ulos niin kiristä nippa kiinni. Sitten kun kaikki jarrut on käyty läpi niin tarkista vielä jarrunesteen määrä ja poista tai lisää tarvittaessa.


torstai 25. helmikuuta 2016

Lyhenteet

ABS: järjestelmä, joka estää renkaita lukkiutumasta kovassa jarrutuksessa. Lukkiutumisen estäminen säilyttää auton ohjattavuuden jarrutuksesta huolimatta. 
ABS järjestelmään kuuluu valvontatietokone, hydraulinen modulaattori, pyörien nopeuksien tunnistin, levyjarrut ja hydrauliikkaletku.

ESP: ajonvakautusjärjestelmä, joka korjaa korjaa kuljettajan tekemiä ohjausvirheitä elektroniikan ja fysiikan lakien mahdollistamissa tapauksissa. Järjestelmä käyttää yksittäisten pyörien jarrutusta ja säätelemällä moottorin vääntömomenttia, järjestelmä on usein kytköksissä ABS:ään ja luistonestojärjestelmään.
 

MSR: Estää pyörien lukkiutumisen moottorijarrutuksessa

BAS: jarruassistentti, joka tunnistaa epätavallisen nopean jarrun painalluksen ja lisää jarruvoimaa, jolloin auto pysähtyy lyhyemmällä matkalla.


EBD: elektroninen  jarruvoiman tasausjärjestelmä, joka tasaa jarrutusvoimaa auton muuttuvan painon mukaan ja tasaa näin jarrutusvoiman jokaiselle pyörälle tasaisesti.


ABD:automaattinen jarruvoiman jako, tai sähköisesti ohjattu tasauspyörästön lukitus.

 
ASR: vetoluiston rajoitin, joka rajoittaa jarruja käyttämällä moottorin tehoa rajoittamalla auton vetäviä pyöriä sutimasta liukkaalla kelillä. ASR hoitaa saman asian kuin tasauspyörästön lukko, mutta se on helpompi toteuttaa ABS-jarruilla varustetussa autossa.


DSTC: vakautus- ja vetovoimajärjestelmä, auttaa kuljettajaa välttämään luistoja ja parantaa auton etenemiskykyä. Järjestelmän toimintoihin kuuluu sivuluiston esto, vetoluiston esto, vetovoima, moottoriohjauksen ohjaus, perävaunun vakautusjärjestelmä.

Kuvassa on renkaan pyörintänopeusanturi.




kuvassa näkyy jarrujen alipainetehostin






kuvassa on ABS sähkömoottori, modulaattori ja ohjaintietokone. 

Moottorin purku ja kasaus

Moottorimme oli Mitsubishi Carisman 1.8 4-sylinterinen ottomoottori. Työ oli helppo aloittaa, koska koneessa ei ollut mitään ylimääräistä hilpettä kiinni. Muutenkaan hommassa ei kestänyt kauaa.

 Tässä on venttiilikansi nokka-akselit sisältäen. Nokka-akselit pyörivät ja nokat nostavat ja laskevat venttiilejä jolloin imu- tai pakoaukot avautuvat ja sulkeutuvat ottaakseen palotilaan ilmapolttoaine seosta ja poistamalla pakokaasu palotilasta. Venttiilit eivät saa vuotaa yhtään silloin kun mäntä painaa polttoaineilmaseosta kasaan, muulloin seos ei pääse paineeseen ja moottorista häviää tehot.


kampikoneisto alhaalta päin kuvattuna.
Kampiakselissa on kiinni kiertokanget jotka liikkuvat ylös ja alas kampiakselin pyörimisen takia. kiertokankien päässä on männät jotka liikkuvat sylinterissä. Kampiakseli on hihnalla kiinni nokka-akseleissa, akselit pitää olla oikeassa ajoituksessa toisiinsa nähden että venttiilit aukeavat ja menevät kiinni oikeaan aikaan.




Mäntä kiertokangessa kiinni.
Kiertokanki on kampiakselissa kiinni toisesta päästä ja toisesta päästä männässä. Mäntää ja kiertokankea pitää toisissaan kiinni männäntappi. Männänrenkaat pitävät tiiviyden männän ja sylinterin välissä, että paine ja polttoaine-ilmaseos pysyvät palotilassa.


Tässä on kaikki koneen osat.














Sytytysjärjestys oli 1-3-4-2. Päättelimme sytytysjärjestyksen siitä, mitkä männät ovat samaan aikaan ylhäällä, ja autodatasta näkee sen.
Työssä ei ilmennyt oikeastaan mitään ongelmia, venttiilit oli vain hankala saada sylinterikanteen kiinni, mutta sekin onnistui. Opimme Koneistamaan kantta, ja opimme mittaamaan moottorin osia.
Tässä muutama kuva mittaushommista.

Mittaustuloksia:

Männän leveys männän alhaalta 80,99mm
Männän leveys keskeltä 80,88mm
Männän leveys ylhäältä 80,98mm

Männän pituus 59,37mm
Männäntapista ylöspäin pituus 29,13
Männäntapista alaspäin pituus 29,13
Männäntapista sivullepäin leveys 39,45 molemmilla puolilla

Laakerikaulan kuluneisuus 0,01mm
Laakerikaulan soikeus 0,01m

Sylinterin koko yläosasta 81,03mm
keskeltä 81,02
alaosasta 81mm

Sylinterin soikeus yläosasta 0,02
Keskeltä 0,01
Alaosasta 0,02


Sylinterin kartiokkuus yläosasta 0,01
keskeltä 0,01
alaosasta 0,01



perjantai 20. marraskuuta 2015

Youtube tehtävä - Miten Dieselmoottori toimii?

Dieselmoottori on puristussytytteinen polttomoottori, jonka keksi saksalainen Rudolf Diesel
Moottorissa on neljä tahtia, jotka ovat imu-, puristus-, työntö- ja pakotahti.

1. Imutahti (suction stroke). Mäntä menee alas ja samaan aikaan nokka-akseli painaa venttiilinpaininta, joka painaa imuventtiilin auki, joka päästää ilmaa sylinteriin.

2. Puristustahti (compression stroke). Imuventtiili menee kiinni ja mäntä nousee ylös ja puristaa ilman kasaan.

3. Työtahti (power stroke). Ruisku ruiskuttaa polttoaineen sylinteriin. Puristus kuumentaa sylinteriin imetyn ilman 700 - 900 °C lämpötilaan, jolloin ruiskutettava polttoaine syttyy itsestään ja palamispaineen aikaansaama voima työntää männän alas.

4. Pakotahti (exhaust stroke). Nokka-akseli painaa venttiilin paininta, joka painaa pakoventtiilin alas. Samaan aikaan mäntä nousee ylös ja työntää palaneen ilman ja polttoaineen seoksen pakosarjaan.

Männässä on männänrenkaat, jotka tiivistävät männän sylinteriin. Mäntä liikkuu sylinterissä ylös ja alas. Mäntä on kiinni kiertokangessa männäntapilla. Männäntappi siirtää voiman männästä kiertokankeen, joka on kiinni kampiakselissa. Mäntien liike saa kampiakselin pyörimään. Kampiakselin toisessa päässä on kiinni vauhtipyörä, jolla voiman saa siirrettyä vaihteston kautta vetoakseliin. Kampiakselin toisessa päässä on hihnapyörä, jossa on kiinni jakohihna, joka välittää liikkeen nokka-akselille ja saa venttiilit aukeamaan.Venttiilit ovat kannessa. Venttiileissä on jouset, jotka sulkevat venttiilin. Venttiilikoneistossa oleva hihnapyörä on aina puolet isompi, kuin kampiakselissa oleva hihnapyörä. Kyseisen moottorin sytytysjärjestys on 1-3-4-2.

Moottorin runko-osat
- Sylinteriryhmä
- Sylinterinkansi
- Öljypohja
- Venttiilikoneiston kansi
- Jakopään kotelo
- Kampiakselin takapään tiivistekotelo
- Imusarja
- Pakosarja

Venttiilikoneiston osat
- Venttiilit
- Venttiilinohjaimet
- Venttiilinjouset, jousilautaset ja lukot
- Venttiilinpainimet
- Välyksen säätöosat
- Nokka-akseli laakereineen sekä
- Nokka-akselin käyttölaitteisto eli jakopää

Kampikoneiston osat
- Männät renkaineen
- Männäntapit
- Kiertokanget laakereineen
- Kampiakseli

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Tehtävä 6 - Auton osat


1. Moottori

Moottori muuttaa kemiallista energiaa mekaaniseksi energiaksi ja saa auton liikkumaan.

 Kuvassa om605 moottori
- 5 sylinterinen
- Diesel
- 83kW/113 hv
- 170 Nm
- 2.5 l






2. Akku

Akku säilöö virtaa ja antaa sitä auton sähkölaitteille.

















 3. Pakoputkisto

Pakoputki päästää palaneen ilman ja polttoaineen seoksen ulos. Pakoputkissa on yleensä kaksi äänenvaimenninta, joiden tehtävä on vain vaimentaa ääntä. Nykyään pakoputkissa on katalysaattori, joka puhdistaa pakokaasusta typen oksidi-, hiilivety- ja hiilimonoksidipäästöjä







4. Pyörät

Autoissa on neljä pyörää, joiden tarkoitus on kuljettaa autoa eteenpäin. Pyörän muodostavat rengas ja vanne.












5. Jarrut

Jarruihin kuuluu jarrusatula, jarrulevy ja jarrupalat. Jarrujen tehtävä on hidastaa autoa tai pysäyttää auto.












6. Ohjauslaitteet ja kojelauta

Ohjauslaitteisiin kuuluu ohjauspyörä, kaasupoljin, jarrupoljin, kytkinpoljin, käsijarru, viikset ja vaihdekeppi.

Kojelaudassa on mittaristo ja ilmastointi



7. Vaihteisto

Vaihteisto on laite, jolla siirretään tehoa, sekä muunnetaan momentin ja pyörimisnopeuden suhdetta. Vaihteiston avulla voidaan valita sisääntuloakselin ja ulostuloakselin välinen välityssuhde.






Tehtävä 5 - Ajoonlähtötarkastus

1. Tarkista onko öljyä tarpeeksi.
2. Tarkista onko jäähdytinnestettä tarpeeksi.
3. Tarkista onko jarrunestettä tarpeeksi.
4. Tarkista kytkinneste, jos se on eri säiliössä.
5. Tarkista ohjaustehostimen öljyn määrä.
6. Tarkista onko pissapojan nestettä riittävästi.
7. Tarkista renkaiden kunto.
8. Tarkista rengaspaineet.
9. Tarkista ettei auton korissa ole vaurioita.
10. Tarkista onko autossa leimaa jäljellä.
11. Tarkista, että varoituskolmio ja ensiapulaukku on matkassa.
12. Tarkista polttoaineen määrä.
13. Tarkista sähkölaitteiden toimivuus.
14. Tarkista valojen toimivuus.


tiistai 22. syyskuuta 2015

Tehtävä 4 - Auton korin puhdistus


Päältä pesu
 Auton pesu aloitetaan sumuttamalla pesuaine auton pintaan.
Pesuaine huuhdellaan pois painepesurilla alhaalta ylöspäin ja likaiselta puhtaalle.
Auton pinta hangataan sienellä tai harjalla, jossa on pesuainetta.
Auto huuhdellaan.
Auto kuivataan lastalla. Ylhäältä alaspäin.

Sisäpuhdistus
Sisäpuhdistus aloitetaan ottamalla matot pois.
Imuroidaan koko auto huolellisesti.
Puhdistetaan muovipinnat sisäpesuaineella ja nukkaamattomalla paperilla.
Pestään ikkunat ikkunanpesuaineella ja nukkaamattomalla liinalla.

Vahaus
Levitetään vaha vahasienellä pyörivällä liikkeellä.
Annetaan vahan kuivua.
Kiillotetaan valkoisella liinalla. Kiillotus kannattaa tehdä huolellisesti, sillä vaha ei lähde pelkästään pyyhkäisemällä.






Tehtävä 3 - Työkalupakin työkalut

Työkalupakin kannesta löytyy
- Lenkkisarja
- Pihdit, kärkipihdit ja papukaijapihdit, joilla voi vääntää tai puristaa
- Eri kokoisia ristipää ja talttapää ruuvimeisseleitä
- Sähkökynä ja sähköpihdit
Työkalupakin pohjasta löytyy.
- Iso räikkä ja pieni räikkä, joilla avataan pultteja eri hylsyjä käyttäen.
         - Pieni kuusiokolo sarja, jota käytetään räikkien purkamiseen ja kasaamiseen
   - Molempien räikkien taittuvat nivelet.
- Molempiin räikkiin lyhyt ja pitkä jatkovarsi.
- Perus pultin kantaan käyvät hylsyt pienen räikän koot: 4-14 mm. Ison räikän koot: 10-22 mm, 24, 27, 30 ja 32 mm
- Pieni vääntövarsi ja iso vääntövarsi
- Erikoishylsysarja
- Pitkät hylsyt