Lyhenteet

ABS: järjestelmä, joka estää renkaita lukkiutumasta kovassa jarrutuksessa. Lukkiutumisen estäminen säilyttää auton ohjattavuuden jarrutuksesta huolimatta. 
ABS järjestelmään kuuluu valvontatietokone, hydraulinen modulaattori, pyörien nopeuksien tunnistin, levyjarrut ja hydrauliikkaletku.

ESP: ajonvakautusjärjestelmä, joka korjaa korjaa kuljettajan tekemiä ohjausvirheitä elektroniikan ja fysiikan lakien mahdollistamissa tapauksissa. Järjestelmä käyttää yksittäisten pyörien jarrutusta ja säätelemällä moottorin vääntömomenttia, järjestelmä on usein kytköksissä ABS:ään ja luistonestojärjestelmään.
 
MSR: Estää pyörien lukkiutumisen moottorijarrutuksessa

BAS: jarruassistentti, joka tunnistaa epätavallisen nopean jarrun painalluksen ja lisää jarruvoimaa, jolloin auto pysähtyy lyhyemmällä matkalla.

EBD: elektroninen  jarruvoiman tasausjärjestelmä, joka tasaa jarrutusvoimaa auton muuttuvan painon mukaan ja tasaa näin jarrutusvoiman jokaiselle pyörälle tasaisesti.

ABD:automaattinen jarruvoiman jako, tai sähköisesti ohjattu tasauspyörästön lukitus.
 
ASR: vetoluiston rajoitin, joka rajoittaa jarruja käyttämällä moottorin tehoa rajoittamalla auton vetäviä pyöriä sutimasta liukkaalla kelillä. ASR hoitaa saman asian kuin tasauspyörästön lukko, mutta se on helpompi toteuttaa ABS-jarruilla varustetussa autossa.

DSTC: vakautus- ja vetovoimajärjestelmä, auttaa kuljettajaa välttämään luistoja ja parantaa auton etenemiskykyä. Järjestelmän toimintoihin kuuluu sivuluiston esto, vetoluiston esto, vetovoima, moottoriohjauksen ohjaus, perävaunun vakautusjärjestelmä.

Kuvassa on renkaan pyörintänopeusanturi.

kuvassa näkyy jarrujen alipainetehostin

kuvassa on ABS sähkömoottori, modulaattori ja ohjaintietokone. 

Moottorin purku ja kasaus

Moottorimme oli Mitsubishi Carisman 1.8 4-sylinterinen ottomoottori. Työ oli helppo aloittaa, koska koneessa ei ollut mitään ylimääräistä hilpettä kiinni. Muutenkaan hommassa ei kestänyt kauaa.

 Tässä on venttiilikansi nokka-akselit sisältäen. Nokka-akselit pyörivät ja nokat nostavat ja laskevat venttiilejä jolloin imu- tai pakoaukot avautuvat ja sulkeutuvat ottaakseen palotilaan ilmapolttoaine seosta ja poistamalla pakokaasu palotilasta. Venttiilit eivät saa vuotaa yhtään silloin kun mäntä painaa polttoaineilmaseosta kasaan, muulloin seos ei pääse paineeseen ja moottorista häviää tehot.


kampikoneisto alhaalta päin kuvattuna.

Kampiakselissa on kiinni kiertokanget jotka liikkuvat ylös ja alas kampiakselin pyörimisen takia. kiertokankien päässä on männät jotka liikkuvat sylinterissä. Kampiakseli on hihnalla kiinni nokka-akseleissa, akselit pitää olla oikeassa ajoituksessa toisiinsa nähden että venttiilit aukeavat ja menevät kiinni oikeaan aikaan.




Mäntä kiertokangessa kiinni.

Kiertokanki on kampiakselissa kiinni toisesta päästä ja toisesta päästä männässä. Mäntää ja kiertokankea pitää toisissaan kiinni männäntappi. Männänrenkaat pitävät tiiviyden männän ja sylinterin välissä, että paine ja polttoaine-ilmaseos pysyvät palotilassa.


Tässä on kaikki koneen osat.

Sytytysjärjestys oli 1-3-4-2. Päättelimme sytytysjärjestyksen siitä, mitkä männät ovat samaan aikaan ylhäällä, ja autodatasta näkee sen.

Työssä ei ilmennyt oikeastaan mitään ongelmia, venttiilit oli vain hankala saada sylinterikanteen kiinni, mutta sekin onnistui. Opimme Koneistamaan kantta, ja opimme mittaamaan moottorin osia.

Tässä muutama kuva mittaushommista.

Mittaustuloksia:

Männän leveys männän alhaalta 80,99mm

Männän leveys keskeltä 80,88mm

Männän leveys ylhäältä 80,98mm

Männän pituus 59,37mm

Männäntapista ylöspäin pituus 29,13

Männäntapista alaspäin pituus 29,13

Männäntapista sivullepäin leveys 39,45 molemmilla puolilla

Laakerikaulan kuluneisuus 0,01mm

Laakerikaulan soikeus 0,01m

Sylinterin koko yläosasta 81,03mm

keskeltä 81,02

alaosasta 81mm

Sylinterin soikeus yläosasta 0,02

Keskeltä 0,01

Alaosasta 0,02



Sylinterin kartiokkuus yläosasta 0,01

keskeltä 0,01

alaosasta 0,01